Bahco Laplander -kenttäsaha
Retkisahaa ei ole pakko kaikilla reissuilla kuljetella. Aina tulistelumahdollisuutta tai -tarvetta ei ole, ja etelän retkipaikoilla sekä polttopuita että työkalutkin usein löytyvät valmiina. Pohjoisemmissa erämaissa sahalle sen sijaan on käyttöä. On myös erityisiä luontoliikkumisen muotoja, joissa saha on jokseenkin välttämätön, kuten jokimelojat tietävät. Ei saha ollenkaan turha retkityökalu kuivalla maallakaan ole, vaikka valintatilanteessa kirves sen edelle meneekin. Useamman hengen porukalla retkeiltäessä molemmat sopivat matkaan eri kantajille jaettuina.
Olen joskus muinoin pitänyt mukanani kevyttä lankasahaa, mutta sellaisten sahausteho on valitettavasti aika olematon eikä niiden ergonomiastakaan voi ylistyslauluja laulella. Jos siis sahan tarve on olemassa, kannattaa valita saman tien hiukan jykevämpi malli. Jotkut kantavat sujuvasti rinkassaan tavallista pistosahaa, mutta itse olen valinnut hiukan kompaktimman välineen. Ja vaihtoehtojahan tänä päivänä kyllä on tarjolla.
Useammallakin valmistajalla on eräilijälle sopivia taittoteräisiä malleja, joissa kahvaosa peittää kuljetusasentoon taitetun sahanterän suojaansa. Olemukseltaan nämä siis muistuttavat vanhan ajan partaveistä - isokokoista sellaista. Kotimainen markkinajohtaja puolestaan tarjoaa mallia, jossa terä liukuu esiin kahvan sisästä ja lukittuu työskentelyasentoon kiristysmutterilla. Myös pokasahamaisia, taittuvarunkoisia versioita on myynnissä.
Oma sahani on useammissakin nettivertailuissakin kehuttu Bahco Laplander (nimen voi ajatella viittaavan tarkoitetttuun käyttöympäristöön...). Sahan hinta liikkuu parinkymmenen euron paikkeilla ostopaikasta riippuen, se painaa 190 grammaa ja on kokoon laskosteltuna 23,5 cm pituinen. Sandvikin teräksestä valmistetun teräosan pituus on 19 cm, ja hampaita on 7 kpl tuumaa kohti. Terä on käsitelty ruostumista estävällä ja terän liukumista edistävällä pinnoitteella.
Laplander on yksinkertainen vehje, kuten kenttäkelpoisen ja luotettavan retkivälineen pitääkin olla. Terä vapautuu avattavaksi kahvan kärjessä olevasta lukituspainikkeesta ja samasta painikkeesta se myös suljetaan. Terä on yhdellä phillips-ruuvilla kiinni kahvassa, joten särkyneen tai kuluneen terän voi myös vaihtaa. Vaurioitunut terä on nimenomaan vaihdettava, koska XT-erikoishammastettua terää ei kotikonstein voi teroittaa. Loivasti kaartuva kahva on harmaanvihreää, karheaa muovikomposiittia ja sen perään on jo valmiiksi solmaistu parkkinahkalenkki. Siinäpä se.
Toiminta-asennossa Laplander
on hyvinkin jämäkkä eikä terä myötää mihinkään suuntaan. Komposiittikahvasta
saa aika mukavan ja toimivan otteen, vaikka aluksi pitkittäissuuntainen
kädensija voikin tuntua vieraalta. Sahaaminen sujuu luontevasti ja terä puree
hyvin erityisesti kuivempaan mutta myös tuoreeseen puuhun. Hammastus leikkaa
molempiin suuntiin eikä terän suhteellinen lyhyys sanottavasti haittaa
käsivarren paksuisia ja sitä ohuempia puita pätkittäessä. Paksumpaa puuta
sahattaessa terän maksimissaan 15-senttinen liikerata toki tulee rajoitteeksi,
mutta rajumpiin metsuritalkoisiin ei retkeilijä tietysti ryhdykään. Omassa
toimenkuvassaan Laplander suoriutuu mallikkaasti, ja on ollut kovasti hyödyksi nuotiopuiden teossa esim. vaelluksilla Vätsäriin (2019 ja 2024).
Kasattuna sahasta syntyy ohut ja kevyt paketti, jossa ei törrötä pakkaamista haittaavia ulokkeita. Sille löytyy siten vaivatta sopiva rako rinkasta kuin rinkasta. Nahkalenkistään Laplanderin voi myös kiinnittää rinkan ulkopuolelle, jos sahaansa haluaa pitää korkeammassa käyttövalmiudessa. Voipa joku hurja päätyä kuljettamaan Laplanderia reisitaskussaankin, sinnekin sen voi saada mahtumaan. Tämäkin näppärä pikku väline osoittaa jälleen että ruotsalaiset kyllä osaavat työkalujen valmistuksen.